Isoveli valvoo

Ihana vapaapäivä! Kun minä ja muut Sokoslaiset nautimme auringosta tänään, pidämme työpaikkamme ovet suljettuina ja annamme aivojemme tottua ajatukseen, että nyt ON KESÄ, unohdamme, että kaikki ei ole ehkä sitä miltä näyttää. On olemassa paikkoja, johon et ehkä haluaisi joutua -ainakaan näin aurinkoisena päivänä. Itseäni tämä karu huone kiinnostaa kovastikin, suunnitelin siitä jo itselleni työhuonetta. Hieman heppajulisteita seinälle ja..

Putka.

Olen kuullut sanottavan, että vartijan työ on onnistunut silloin, kun et näe heitä, kuule heistä mitään ja jos näet, heillä on kahvikuppi kädessä. (viimeinen oli oma tulkintani). Mitä vartijat tavaratalossa sitten tekevät? No, ottavat varkaita kiinni, tietenkin. Aamupäiväkahvin merkeissä jutustelin I:n kanssa, joka ajautui alalle puolivahingossa, mutta on varsin kiinnostunut turvallisuusalasta. Yritin udella sensaatiomaisia juttuja jännittävästä ja rankoista “pollari jahtaa rosvoa” -työpäivistä, mutta kaverin tyyneys ei paljastunut minulle mitään. Muutakuin, että vartijan työ on mukavaa, jokainen päivä on erilainen ja saa olla ihmisten kanssa tekemisissä. Ja, että muutaman kaverin hän on tänään jo ottanut kiinni. ..jaa, milloin, missä, en minä vaan ole huomannut.

Millainen mies/nainen sitten sopii vartijaksi? Ei ainakaan yllytyshullu persoona. Lähinnä rauhallinen, maltillinen, hyvän fyysisen kunnon omaava hyvillä puhelahjoilla varustettu tyyppi, joka jaksaa ainakin tunnin kerrallaan tuijotella silmä tarkkana tv-monitoreja. Sitten vaihdetaan vuoroa. Itse ainakin kerran olen kävellyt osastolla muuten hameen vetoketju takaa auki, alla rikkinäiset sukkahousut. Toivottavasti isoveli ei tätä nähnyt. Tosin muutama takana tuleva asiakas taisi nähdä.. :/ Pahoitteluni.Tärkein tehtävä tavaratalossa vartijoilla on ehkä kuitenkin yleisen turvallisuuden ylläpitäminen. Siihen kuuluvat hyvin yleiset ja itsestäänselvät asiat, joita ei tule normaalisti ajatelleeksi. Työn luonteeseen kun kuuluu, että rauhallisesta tilanteesta joudutaan hetkessä vähemmän rauhalliseen tilanteeseen. Yleinen turvallisuus taataan yhteisillä pelisäännöillä ja hyvällä tilannetajulla. Ja jälleen kerran rauhallisuudella. 

Miltähän tuntuisi juosta puolimaraton 1,5 kilon nyt taas niin muodikas vyölaukku lanteilla?

Tai kädet selän takana?

I don’t wanna know.

Kuten sanottu, kaikki hyvin, kun kahvikuppi on kädessä.

Vaikka tuo huone ei sisustuksellaan prameile, muutama vakiovieraskin siellä silloin tällöin I:n mukaan käy. Taitavat tykätä sen minimalistisesta tyylistä. Sain toki muutaman sanan työn haittapuolistakin selville. Jos työkaverille tai itselle jotain työn tiimellyksessä käy, se tietenkin joskus saattaa huolestuttaa. Muutama vuosi sitten Rautatieasemalla muoviluodin kanssa läheltäpititilaanteen läpikäyneenä homma kuitenkin maistuu edelleen. 

Työunivormuna on tarkoituksellisesti siisti ja luottamusta herättävä – ei provosoiva – puku, jossa on kuitenkin hyvä liikua. I:a ei kiinnosta reisitaskuhousut. Ai niin, unohdin kysäistä nyt niin muodikkaasta vaatekappaleesta kuin liivistä! Niin, että löytyykö tuolta alta sellainen?

Joku toinen kerta sitten.

VINKKI: Jo aikasemmin mainitsemani Magnus och Petski kokeilevat kuinka vaikeeta on olla vartija. Eli på Svenska: Hur svårt kan det vara? Tänä iltana Yle FST5 20.30.

 Hyvää ja turrrvallista iltaa kaikille!