Kiitos ja näkemisiin

On päiviä, kun olen töissä, juoksen ees taas, en tiedä mitä olen tekemässä, olen tekemässä kaikkea samaan aikaan ja hämmentäviä asioita tapahtuu ja toisaalta jälkeenpäin ajateltuna ei ole tapahtunut mitään. Normi päivä? Tod.näk. Sain mm. tietokoneen. Jota emme saaneet toimimman. Se on normaalia.

Työkaverini lopetti tänään. Vuoden myyjäksikin toissa vuonna palkittu hemmo, joka oli pidetty niin työkavereiden kuin asiakkaiden keskuudessa. (Tämä ei ole mitään mielistelyläppää vaan totuuden siemen tässä kasvaa). Pointtina kuitenkin, että en hyvästellyt häntä, koska elelin niin omissa maailmoissani. Hän tuskin sitä huomasi, sillä hän lähtee paratiisiin. Tai ainakin johonkin lämpimään. Eikä tule pian takaisin. Kymmenen vuotta Sokos-uraa takana, hän ansaitkoon tämän. Sääli meitä, jotka jäääämme ikävöiiimäään.Jos mä niinku nyt lähtisin paratiisiin (palmuja, lämmintä, meri, aurinko) niin mä ottasin messiin nämä. Laatunahkatennarit. Piste. (Kilpailee vakavasti suosiostaan harmaiden Ecco-softieni kanssa..)

Saman merkin platopiiptoe- korkkarit jalassa keikistelin, kuten bloggarin työhön kuuluu. Lisää luvassa myöhemmin. Ei myöhemmin enää tänään, vaan inhimilliseen työaikaan. Bongaa maailman tämän hetken ihanin kaulamitali. Jos joku muuten kysyy minulta mitä teen työkseni, vastaan: Öööö..otan kuvia itsestäni. Ja kun lisään: Siinä työssä ihan mieli, hermo ja silmä lepää, voin tarkentaa, että se on sarkasmia. ;)

Tony, the Timppa, lähetä kuvia paratiisista!

T. mari

Kaikki kuvan vaatteet ja asusteet paitsi second hand paita Sokokselta.